Kuulumisia vain..

Amor & co. voivat iloisesti, jokapäiväiseksi rutiiniksi on muodostunut kuunnella kun Sylvi tappaa Amoria ja sitten mennään hurjalla vaihdilla taloa päästä päähän öhisten ja rätisten. Tässä pari päivää sitten innostuin ja nypin Amoria kropasta, näyttää paljon siistimmältä tällähetkellä. Vielä pitäisi intoutua tuon etupäänkin kunnostamiseen.

Ilmat on olleet ihan hyvät mutta ärsyttää katsoa koulun sisältä auringonpaistetta ja sillä hetkellä kun ehdit kotiin ja avaat ulko-oven lähteäksesi koiran kanssa riemuitsemaan valosta on varmaa että aurinko tipahtaa pilven taakse ja tulee kylmäää!

Mäkärä koki eilen kampauksenuudistuksen. Parta oli ehtinyt jo repsahtaa näin pitkäksi, ja Kristiina (sisko) sitä sitten siisti. Näyttihän se aluksi taas nutipäältä mutta silmä tottuu ja kohta se on taas ylipitkä. Nyt siis näkymä on tällainen.

Amorin kanssa agilityn uudelleen aloitus vain venyy ja venyy, jännittää hirveästi että osaanko minä enää mitään – Amor kyllä osaa (joskin etanavauhdilla) mutta että muistanko enää mitään 😀 Vaikka senhän saa tietää vain kokeilemalla.

Pakkasta riittää

Olen täällä hoitamassa Urhoa, Sylviä, Mäkärää ja Amoria, elämää siis on. Sylvi on sama mangustimöngertäjä kuin ennenkin ja Urho on sama leluaddikti nyyttipää. Mäkärä inisee ja piippaa kokoajan kun ei saa jakamatonta huomiota ja Amor yrittää jokavälissä tulla pussaamaan ja huomauttaa että moi määki oon täälä, unohiks. Vaikka en tietenkään unohtanut!
Tosin Amorin kanssa ulkoilu on unohtunut. On me käyty pihalla ja niinpoispäin mutta pidemmät lenkit on ollu kiven alla monien asioden vuoksi (omistajalta varvas vinkkurallaan, omistaja oksennustaudissa, ulkona on liikaa pakkasta = Amor ontuu) ja tottakai tavoilleen tyypillisenä ihmisenä minä en saa otettua itseäni niskasta kiinni ja liityttyä koirakerhoon. Yritin tietysti ottaa erään pulmatilanteen vuoksi yhteyttä ihmiseen joka vastaa kerhossa näistä asioista vaan eipä ole vastausta kuulunut..
Mutta lähden tästä ulos koirien kans, pihalla olenkin ollut jonkinverran vain vahtimassa ettei koirat karkaile. Eikai ne. Paitsi Sylvi (:D) Muttajuu, pitää mennä. Viimeinen lomapäivä ja ihana pakkasilma! Tänään me tehdään Amorin kanssa kunnon lenkki, lupaan sen 🙂