Umeåsta päivää, iltaa, mitälie

Tulipa istuttua eilen 7 tuntia linja-autossa. 

Nyt yhden päivän täällä oltua voi vain todeta että ohoh. Pieni ero sieltä korven keskeltä Umeån vilinään.
Amorkin on vähän kummaksissaan, himoaa jokaiseen hajuläiskään haistelemaan ja vetää hihnassa ja öhisee kaikelle. Muuten on kyllä pakko kehua Aata, se oli niin hienosti bussissa koko pitkän matkan! Osan matkasta kopassa jalkatilassa ja kun linkkarissa vähän tiivistys helpotti ja saatiin vallata kaks penkkiä kokonaan omaan käyttöön niin otin Amorin nukkumaan penkille. Moni ihasteli Amoria, ja Amor kyllä yllätti minut ja kaikki muutkin rauhallisuudellaan.. Koira joka joskus murisee pikkulapsille, ei välittänyt mitään vaikka viereisellä penkillä istui monet lapset matkan aikana, kiljuvia ja härnääviä, tuijottavia ja ylivilkkaita tapauksia. Ja Amor vain heilutti häntää omalta paikaltaan.
Loppumatkasta minäkin nukuin (noin puolituntia) levittäytyneenä penkeille. Vähän oli ahdasta kun A meinasi viedä suurimman osan tilasta levittäytymällä koko pituuteensa. Sopuun päästiin kun Amor pääsi penkkien selkänojan ja minun vatsan väliin nukkumaan (nukuin tosiaan kyljellään penkeillä). Jälkeenpäin huomasin että olikohan niin fiksu veto – koirahan olisi voinut lähteä vetämään minun nukkuessa ja mennä huitelemaan pitkin linkkarin yläkertaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s