Näyttelyt

Takana vähän hysteerinen päivä..
Aamulla melkein myöhästyttiin kehästä, mulla meni hermot ja sisko otti Amorin ja juoksi kehään. Sen verran mitä katoin niin olen tyytyväinen koiraan, siltä löyty tänään jopa takaliikkeitä, olkootkin että en jaksa enää yrittääkkään ymmärtää sen korvien omaa elämää (miksi niistä tulee mallia whippet kehässä?) Arvostelu oli hyvä, tulos H ja tiputtiin heti pois. Aluksi harmitti, nyt tuli ensimmäinen H (tätä ennen 4EH) ja tuntuu että onko Amor oikeasti noin vääränlainen… Mutta kuitenki vähän ajan päästä jo vitsailtiin kasvattajan kanssa kuinka sininenhän on miesten väri.

Sitte mentiin kattomaan käppänäkehää ja joku laski yllättäen mustan käppänänsä minun, Amorin ja makupalojen väliin. Tarviiko edes kertoa miten A reagoi? Tuntu taas että luoja, myyn tuon koiran ensimmäiselle vastaantulijalle mutta lähettiin siitä käveleskeleen ja käytiin kävelemässä ja istumassaa aurinkoisella nurmikko-alueella näyttelyalueen ulkopuolella.

Arvostelussa kehuttiin kokoa, purentaa(what?), päälimmäistä karvaa ja selkää. Miinusta tuli kaikesta muusta.. ”hieman hentoluinen” (no, ei sentään liian elegantti kuten yhdessä arvostelussa on lukenut), ”hieman poskia” – no, Amor on poskekas, kuono oli liian vahvistumaton ja jalkakarvat pehmeät. Runko voimakas ja karva ei parhaassa kunnossa. Korvista tuli myös mainintaa, kuulemma haja-asentoiset ja onhan ne aina kehässä taitavasti viidellä solmulla taaksepäin.. Se on semmonen mikä se on.

Eihän Amoria ostettaessa näyttelykoiraa haettukkaan, ja tuomarin mielipide oli tällä kertaa tämä. Vaikka niin paljon jo olen vannonu ennen tätä sunnuntaita että ei enää koskaan, niin ilmeisesti koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Eilen lupasin Amorille että jos sieltä tulee sininen niin sitten me jatketaan kehien kiertelyä vielä joskus – ja sininenhän sieltä tuli… Ja purennasta olen hämmentynyt mutta ilonen! Ja Amorhan nyt on maailman paras riippumatta minkä väristä nauhaa meille jaetaan. 🙂

Kasvattaja kehui Amorin tempputaitoja. Kaipa kaikki on jossain hyviä, Amor ei ilmeisesti ole ihannekäpä tuomareiden ja rotumääritelmän mukaan mutta kyllä se jotain aina osaa. 🙂

Hieman hentoluinen, hyvän kokoinen. Hieman poskia. Kuono saa vahvistua. Hyvä purenta. Hyvä päällikarva, pehmeät jalkakarvat. Voimakas runko. Karva ei parhaassa kunnossa. Hieman haja-asentoiset korvat. Hyvä selkä.  

– Annukka Paloheimo, Suomi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s