Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii, en anna avainta mun ajatuksiin.


1. Mikä on sellainen koirarotu, jonka ulkonäkö on aina viehättänyt sinua, mutta jota tuskin koskaan tulet hankkimaan? 
Tähän on kai liian monta vastausta.. Jos vain yhteen pitää tyytyä, niin heitän vaikka suomenpystykorvan! Jos muodostan mielessäni kuvan täydellisestä pystiksestä, niin siitä ei koira enää ulkonäöllisesti parane. Asiaan ehkä vaikuttaa entiset pystiksemme, mutta jokatapauksessa vastaus on suomenpystykorva – mielellään vielä uros.

2. Minkälainen nimi on hyvä nimi koiralle? 
Lyhyt, helposti lausuttava ja mielellään ilman ääkkösiä. Mahdolliselle tulevalle seuraavalle lemmikille on lista nimivaihtoehtoja jo valmiina, mutta se on sitten sen ajan murhe 🙂

3. Milloin todella tunsit onnistuneesi koirasi kasvatuksessa tai missä viime aikaisessa tilanteessa olet ajatellut, että jotain on näköjään tullut tehtyä oikein? 
Kun Amor ei karannut, vaikka näki kissan tiellä! Johtui tosin siitä, että ehdin käskeä ennen kuin se sen kissan näki, mutta lopputulos oli olosuhteista huolimatta juuri toivotunlainen.

4. Milloin viimeksi ja missä tilanteessa olit todella, todella huolestunut koirastasi? 
Todella todella? No uv:na ’11 sen pissatessa verta. Tuntui käsittämättömän pahalta.

5. Edustaako nykyinen koirasi sellaista rotua, jossa aiot pitäytyä ja jollaisia aiot vielä tulevaisuudessakin hankkia? Kyllä/ei, miksi? 
En ehkä sanoisi olevani käppänäihminen, Amor vaan on juuri passeli koira ja ystävä mulle 🙂 Mielestäni kääpiösnautsereissa on menty liian seurakoiramaisiin luonteisiin ja ulkonäkö lähentelee jo jotain ylikulmautunutta puudelia.. Jos jostain löytyisi samanlainen harvakarvainen ja erittäin itsevarma käppänä kuin Amor on, niin en miettisi kahta kertaa.

6. Mikä on epämieluisinta koiraperheen arjessa? 
Huoli. Kun näen ettei koiralla ole kaikki hyvin, voin oikeastaan itsekin ihan fyysisesti pahoin. Myöskään sotkujen siivoaminen ei ole mitään lempparia. Mitään niin pahaa ei kuitenkaan ole tullut vastaan, etteikö siitä olisi selvitty.

7. Milloin ja miksi olet todella haaveillut vaihtavasi koirasi rullaluistimiin tai muuhun vaivattomampaan harrastukseen tai elämäntapaan? 
Edelliseen viitaten, silloin kun olen ollut todella huolissani. Kipeän koiran kanssa valvotut yöt tai sisällä kuristava ahdistus eläinlääkärille mennessä.. Joskus myös koulupäivien venyessä pitkiksi tulee mietittyä, olisiko pitänyt hankkia vaikka kaloja purkkiin niin ei tarvisi potea huonoa omaatuntoa pitkistä yksinoloista. Onneksi näitä sattuu tosi harvoin 🙂

8. …mutta miksi se karvainen köriläs vielä nuokkuu jaloissasi? 
Koska en tiedä mitään parempaakaan. Amor liittyy karkeasti sanottuna kaikkeen, mitä elämässäni on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut. Se on paljon se.

9. Erityinen hetki? 
Jos ei pennunhakureissua lasketa, niin vastaan että Amorin vastaanotto tullessani viime syksynä sairaalasta kotiin. Miten tiiviisti se seurasi jokaista liikettäni, mutta ei silti ängennyt liian lähelle. Koira joka ei yleensä ikinä nuku paljaalla lattialla, nukkui sänkyni vieressä parketilla, kun ei lähemmäs päässyt. Minun kultapoika, aina siellä missä pitääkin ❤

10. Milloin tiedät, että koirasi on täydellisen onnellinen? 
Kun se silmät loistaen (eikä puhuta mistään laserkatseesta) ja korvat vinttikoiramaisesti rullalla kiljuu erossa olemisen jälkeen. Tai kun touhukkaan päivän jälkeen hiljennytään sängylle ja keskityn silittelemään Amorin poskia, ja se katsoo minuun silmät puoliksi ummessa ennen nukahtamistaan. Myöskin jo osaksi arkea tulleet reissut viljelysteille ilman tietoakaan hihnasta saavat Amorin tietylle tuulelle. Ja se tekee minutkin onnelliseksi.

11. Koirasi hauskin piirre, tapa tai ominaisuus?
Ilohepulin vallassa Amorin korvat rullautuvat sellaisiksi kuin voi kuvitella vaikka jonkun whippetin korvat. Tähän liittyy yleensä taaksepäin vetäytyneet suupielet, päätön singahtelu ja hurjana heiluva häntä. Hyvän mielen takaava näky!

Haasteen kuvituksena käytetty tänään iltalenkillä otettuja kuvia. Hämärä yllätti, yhdeksän jälkeen alkaa metsäteillä olla jo niin pimeää ettei jalkojaan näe! Pitänee aikaistaa iltalenkkeilyä, tai varustella koira kunnollisilla huomiovaloilla ja varata itselle taskulamppu mukaan 🙂

Haasteesta kiitän Jennaa! Jätän kuitenkin eteenpäin laittamisen nyt väliin, tätä on näkynyt jo aika monessa koirablogissa. Ainakin niissä joita itse seuraan 😀

8 thoughts on “Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii, en anna avainta mun ajatuksiin.

  1. Voi Nath 😀 onneksi ei oltu mukana, mie oisin alkanu varmaan näytteleen kuollutta. Olen sielä lenkkeillessä aina ihan yhtä hukassa ja jos vielä valot sammuis.. hehe! Onneksi selvisitte!
    ja Mari, koskahan viimeksi oon kuullu sinusta ja Timistä! Voi hitsi, siitä on kulunu ainaki aivan liian kauan aikaa 🙂 sulle oli ilmeisesti pentuki tulossa, tuskin maltan pysyä poissa teidän blogista siis!

  2. Hei!
    Onpa kivaa lukea pitkästä aikaa Amorin blogia 🙂 Upeita kuvia, kun niitä selailin.
    Taidan lisäillä meidän blogin linkkilistalle ettei nämä sivut unohdu 🙂

  3. Ei mitään, piti vaan tulla vonkumaan tätä suuuuuuurta epäoikeudenmukaisuutta :—-D Kannatti näemmä kerrankin avata suu hah-hah-haaa!
    Tulikin mieleen postauksen loppua lukiessa, että eilen käyttäessäni Tenhoa lenkillä siellä valaistulla pururadalla (missä käytiin silloin sinun ja Amorinkin kans haahuilemassa) koin varsin spooky-momentin, kun yhtäkkiä valot vaan sammui ja jäin koiran kans tönöttämään keskelle tietä hämmentyneenä mitä juuri tapahtui, päässä vaan vilisi osataanko me edes kotiin vai olisko ollut parempi jäädä jonkun pusikon suojiin tärisemään :—D Ja mulla on kaiken lisäksi jonkinasteinen nyktofobia… Onneksi vähän kauempana meni joku astetta virallisempi lenkkireitti kunnon katulamppujen kera, selvittiin kuitenkin hengissä kotiin! Vois toki ajoittaa nuo iltalenkit aikaisempaan niin tuollaista ei tapahtuisi 😀

  4. Kiitti Sarianne, itsekin tykkään kuvasta kovin 🙂 ja nimien listaaminen ja kaikenlainen suunnittelu on ihan parasta ajanvietettä!
    Nath, olisimpa tajunnu, sori! 😀 Onneksi Jenna pelasti siut nyt.

  5. ^Vastaa vaikka noihin samoihin kysymyksiin ja pistä eteenpäin, moni kenet haastoin ei ole antanut vastauksiaan tai linkittänyt eteenpäin, joten jos vain viitsit, niin… 😉

  6. Höh, minua ärsyttää kun _kaikki_ muut on saaneet tämän, mutta kukaan ei ole haastanut minua tämän tekemiseen snirrrf! 😀 Sitten kun huomaan että joku Tenhon blogia seuraava on saanut tämän haasteen ja menen lukemaan että no joko NYT, niin aina siellä lopussa lukee ”en haasta ketään” xD Rankkaa!

  7. Tuossa ekassa kuvassa on ihanat värit! Mullakin on moooonta nimeä valmiina tuleville lemmikeille! Niitä on jäänyt aina ”yli”, kun näille nykyisille on mietitty nimeä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s