Jos tyytyy kuuntelemaan merisään ei tunne myrskyn vaaraa veneellään

Mepähän aloitettiin syysloma Jonnan ja Torstin kans hiekkakuopilla! Arvoin vähän Amorin mukaan ottamisen suhteen, mutta eihän tuota voinut kotiinkaan jättää kaikesta hauskuudesta ulkopuolelle. Hienosti se vielä jaksaa. Välillä puin papalle pompan, kun tuuli puhalsi luihin ja ytimiin asti, mutta välillä se porhalsi menemään nakuna muiden perässä ja omia polkujaan. Nykyään lähinnä omia polkujaan – sivusilmällä minua tarkkaillen. Ei tarvi olla kokoaikaa kosketusetäisyydellä, kun yhteys pysyy kuitenkin. Vaikka Resko on valtavan hurmaava ja hauska tapaus, ei ole mitään rakkaampaa kuin Amor katsomassa minua tyynesti kulmakarvojensa takaa. Välillä tuntuu ihan että alan pidättää hengitystä ja odotan siltä sanoja.

Nuoriso riekkui menemään ihan hirveät määrät ja välillä saatiin jotain muka asiallisiakin kuvia otettua. Kiitos Jonna ihan huipusta perjantain vietosta!


Löysin luonnoksista julkaisemattoman postauksen viimevuoden syksyltä. Olipa meillä melkonen porukka 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s