FI MVA SE MVA Wanhan Purolan Wallstreet

kuva: Jonna Harju 2016
“It is the time you have wasted for your rose that makes your rose so important.” 
― Antoine de Saint-Exupéry, The Little Prince
Oulu KV – Iloisen Koiran Näyttely 14/08/2016

tuomari: Matejevic Nenad, Serbia
”Well proportion, correct head. Complete teeth. Well neck. Correct front. Well length topline. Set of tail position well. Correct angulation in movement. Coat quality could be little better.”
ERI SA AVK1 PU2 SERT VARACA -> UUSI FIN MVA & SE MVA!

Sunnuntaiaamu lähti käyntiin vähän nihkeästi, kun olimme aikatauluista myöhässä. Olin jo valmiiksi negatiivisella asenteella liikkeellä, kun Resko on tällä hetkellä niin nylkkyturkissa oman nyppimisinnokkuuteni vuoksi, että tiesin sen vaikuttavan arvosteluun.. Onneksemme myös kehät olivat tuntuvasti myöhässä, joten ehdittiin hyvin pystyttää telttaa ja muuta sateensuojaksi. Rekku lennähti ensimmäisenä mustana snautserina kehään uudenkarhea snake-ketju kaulassaan ja tuomari pyysi koiran heti pöydälle. ”Pöydälle?” – ”Juu, pöydälle.” Okei sitten..
Tuomari tykkäsi Rekusta kovasti ja liikutti meitä paljon, laskeskelin näyttelypäivän jälkeen että Reskon kanssa juoksimme ihanan suurta kehää ympäri varmaan kymmenisen kertaa. Pu-luokassakin tuomari juoksutti meitä enemmän kuin ikinä ennen missään muualla, ihan mahtavaa. Reskon kanssa on mukava mennä lujaa kun on tilaa, se näyttää parhaat puolensa liikkeillään. Rekku jäi urosluokan kakkoseksi ja ykkössija meni ansaitusti hienolle ja hyvässä turkissa olleelle Tacillan-urokselle, me ei muuta tarvittukkaan kuin tuo kakkossija ja serti 😀 
Alla olevat kuvat ovat videolta, jonka kuvasi siskoni Karoliina – kiitos!!
Rekkuhehkutuksen lisäksi annetaan vähän sivutilaa myös Kakehehkutukselle:
Kasko kävi lauantaina kehässä Överkalix KR:ssä, tuomarina norjalainen Wenche Eikeseth. 

”Utm. typ & storlek med gott huvud, välkroppad, kvadratisk, prima päls & färg.”

ERI SA NUK1 PU4

Kasko esiintyi todella hienosti omalla vuorollaan, pönötti pöydällä kuin patsas ja kulki liikkeissä suoraan eikä kyntänyt maata nenä nurmikossa. Mulle jäi tosi kiva fiilis kehän jäljiltä. Kovatasoisessa seurassa ERI SA tuntui jo voitolta ihan itsessään ja nartuista kumpikaan ei sitä sa:ta saanutkaan. Pu-kehässä Kasko kieltäytyi enää liikkumasta, kun sen pappa (ROP-VET) oli pissannut kehään ja kaikkihan sen nyt tietää ettei prinsessa Kaskelotti voi kävellä siellä missä joku on pissannut. Viime talvena naurettiin ikkunan takaa kun Rekku kakkas meidän takapihalle ja Kake peitteli senkin kakat hankeen inhosta väristen, ja esimerkiksi Kajaani KVssa se iski jarrut päälle kun kehään oli pissattu. Sisäsiisti Kasko itse oli jo noin 4kk iässä. En tiedä onko tämä asia mitä pitäisi tai voisi treenata, vai hyväksynkö vaan Kaken yökötykset, enhän itsekään halua kulkea likaisella alustalla yhtään minnekkään. Hyi sentään! 😀

Mätsäreissä ja hierottavana

kuva: Karoliina Niska
Käytiin tiistaina OSTYn järjestämissä mätsäreissä, koiria siellä oli jotain 300 ilmotettuna. Resko esiintyi ensin isojen aikuisten sinisten neljänneksi ja Kasko esiintyi punaisen nauhan verran. Molempiin olin tosi tyytyväinen – mitä nyt Kake ei tainnut montaa suoraa askelta kehäkäyntien aikana ottaa kun sitä niin riemastutti kaikki maailman asiat, että pylly vaan heilui puolelta toiselle ja häntä vispasi villinä. Hassu otus. Resko onneksi esitteli liikkeitään yhtä näyttävästi kuin ennenkin, ison koiran kanssa on ihan kiva juosta kehässä. 😀
Eilen keskiviikkona käytiin Torniossa (hakemassa siskolleni koiranpentu) ja poikaystäväni äiti (joka minun onnekseni sattuu olemaan erittäin hyvä koirahieroja) hieroi molemmat koirat niin että olis paikat kunnossa ja liikkeet parhaimmillaan viikonloppuna kehissä. Katsoin kyllä että lupaavat Överkalixiin ja Ouluun kylmää ilmaa ja vesisadetta, että Kasko tuskin riemastuu joutuessaan märälle nurmikolle kipittelemään.
Rekku rauhoittui hierottavaksi tosi kivasti, kun muistelin miten se edellisellä kerralla vaan piippasi koko_ajan ja silmät pyörivät sen päässä. Nyt se makasi maassa kyljellään kiinni pitämättä, ja ainoastaan puuskutteli välillä. Se vielä tunnetusti inhoaa kaikkea ylimääräistä hiplailua.. Mitään pahempaa hieroja ei Reskosta löytänyt, mutta kuulemma se oli kireänä hassusti ristikkäisiltä puolilta – takakropasta vasemmalta ja edestä oikealta. Varpaat olivat paikotellen hyvinkin juntturassa, mutta hieroja selitti siinä samalla sen olevan tosi ymmärrettävää kun Resko elää ihan on/off-meiningillä ja kiihtyy nollasta sataan silmänräpäyksessä. Kuvista katsottuna näkee muuten aina miten Reskolla on takajalkojen varpaatkin aina juostessa ihan ääriasennoissa kun se revittelee. En ollut itse edes ajatellut miten kovalla rasituksella tankkerin varpaat ovat sen pistäessä koko ruhonsa liikkeelle varpaiden varassa. Selkä ja kaikki muu oli ok.
Kasko otti oman käsittelynsä vastaan hyvin Kaskomaisesti, eli se vaan oli ja nautti. Mitä enemmän kosketusta ja huomiota niin sen parempi. Kaskolla oli takajalat jumissa, mutta lantion tilanne ei ollut niin paha kuin viimeksi. Hieroja kysyikin vaan että mitä ihmettä tämä kääpiö näillä takajaloilla tekee kun ovat tässä kunnossa.. Noh, sehän revittelee Reskon perässä ja taklailee sitä ja vetää kunnon voltteja mennessään.. Pitänee alkaa panostamaan kunnon verryttelyihin ja kietoa ne noihin Back on Trackin verkkoloimiin vähän järjestelmällisemmin kuin kerran kesässä.
Seuraava päivitys tulee varmaan ensiviikolla, kun on kierrelty taas vähän kehiä Ruotsissa ja Suomessa 🙂

“You only live once, but if you do it right, once is enough.”

Loppukesän huikein viikonloppu takana.
Jonna ja Torsti olivat yli puoli vuotta poissa Oulusta – eikä ole kulunut päivääkään, etteikö paras ystävä olisi käynyt mielessäni. Torstin ja Reskon välit jäivät viime talven jälkeen aika epäselviksi, näytti siltä etteivät ne mahdu enää samoille hiekkakuopille juoksemaan vaan seurauksena on aina yhteenotto..
Pitkästä aikaa saatiin kuitenkin Jonna ja Torsti meille kylään nyt viikonloppuna. Ja tämä viikonloppu jää kyllä historiaan 😀 
Lauantaina herättiin aikaisin näyttelypäivään. Torstin vuoro oli yhdeksän jälkeen, basenjeja oli ilmoitettu Kiimingin ryhmänäyttelyyn kaksi kappaletta. Jonna esitti Torstin todella kauniisti ja Torsti pisti liikkeissä parastaan – tuomari oli ihan myyty. Kuuntelin tuomarinteltan vieressä Torstin arvostelua: ”Excellent..Excellent..Excellent..”, tosi lupaavaa!
Torsti oli ROP, sai sertin ja VALIOITUI !! Näin ollen Torstista tuli viikon sisään tuplavalio; viikko sitten se oli juossut itsensä Hyvinkäällä maastovalioksi. Ihan mieletöntä, onnea Jonna ja Torsti! 
 
Käytettiin koiria viikonlopun aikana kahdesti Oulunsalon hiekkakuopilla juoksemassa ja olin meidän nuoriin poikiin niin tyytyväinen kuin olla voi; muutamaa ärähdystä lukuunottamatta Resko ja Torsti juoksivat sulassa sovussa ja jättivät talvella tutuksi käyneet rähinät rähisemättä. Sunnuntaina meillä oli myös Kasko mukana meiningeissä ja poikatrio pelasi täydellisen hienosti yhteen. Olen tosi ylpeä Reskosta, kun tiedän miten äkkiä sillä voi palaa pinna ja miten vihainen se voi vihaisena olla. Ihana rakas Resko, jospa sille alkaa kasvaa järki päähän ❤
Lauantai-iltana käytiin lämpimässä ilta-auringossa ottamassa Torstista maastovaliokuvat Nallikarissa meren rannalla. Niistä tuli aika hyviä vaikka itse sanonkin – Jonna uusi objektiivi sai minunkin putkikuumeen taas heräämään, josko tässä jossain välissä kerkeäis taas päivittämään kuvauskalustoa.
Viikonloppu oli melko täydellinen. Oli ihanaa nähdä Jonnaa ja Torstia pitkästä aikaa ja huomata että meidän poikalauma tulee toimeen, vaikka kaikki ovat niin nuoria (Resko 2v 9kk, Torsti 2v 8kk ja Kasko 1v 4kk). Kiitos Jonna ja Torsti – toivottavasti seuraavaan tapaamiseen ei mene puolta vuotta!