We don’t even have to try. It’s always a good time.

Meidän rally-tokon alkeiskurssi päättyi viikko sitten tiistaina tosi hienoon rataan. Reskon ensimmäinen arvosteltu möllirata ja pisteitä 97/100! Huisii. Resko oli todella hienosti, erityisen ylpeä olin siitä ettei se syöksynyt yhden kyltin takana odotelleen corgiuroksen niskaan, ei edes aikonut. Huippua! Sen itsehillintä on kasvanut tappavan tasaiseen tahtiin kuluneiden vuosien aikana ja meille tämä oli merkittävä saavutus. Tästä jatketaan sitten vaan jatkokurssille ja/tai kisoihin, hirrrveesti haluttais päästä korkkaamaan jokin muukin kuin näyttelyura Reskon kanssa 🙂
Tuohon rallytokon tuloslappusen viereen iskin kuvan tämänpäiväisistä löydöistä. Väliheikiltä käytiin ostamassa pojille 3m joustoliina hiihtelyyn ja juoksemiseen, tässä on molemmille koirille omat joustot eikä vaan yhtä joustoa omistajan päässä hihnaa. Pikaisen iltalenkin perusteella antaisin tälle pisteitä 4/5 – yksi piste lähtee siksi että tässä on tosi isot pistoolilukot.. niin kauan kun veto pysyy lujana ja tasaisena niin se ei haittaa, mutta jos Kake lakkaa vetämästä niin noin iso lukko mahtaa tuntua ikävältä osuessaan selkään.. Mason cashin keraamiset kupit löytyivät Mustista ja Mirristä -60% (ja ostin myös ämpärillisen treeninameja, ne unohdin kuvata) ja Gappayn narupallo sieltä Väliheikiltä myös. Alareunassa näkyy Hurtan Ultimate-takki, sellainen joka Reskollakin on. Ostin Kaskolle alkuvuodesta Hurtan Extreme-warmerin (joka on muuten ihan älyttömän hyvä ja lämmin, kiitos vaan foliovuori t. ohuessa turkissa oleva Kake) mutta sen alle ei oikein kannata tavallista fleecehaalaria tms pukea, kun menettää sen foliovuoren hyödyt. Niimpä löytäessäni Torista ilmoituksen uudenveroisesta Ultimate-takista täällä Oulussa, hintaan 15€, pistin myyjälle heti viestiä. Melkonen löytö, vaikka itse sanonkin! 
Maanantaina käytiin Reskon kanssa keskustassa vähän treenailemassa häiriössä. Seuruu, käännökset oikeaan ja vasempaan, liikkeestä maahan. Uskon, että mukaan pilkotuilla Pure Naturis-herkuilla oli suuri rooli tässä näytelmässä, mutta saa kai sitä silti kehua miten hyvin Resko toimi bussipysäkin ja liikennevalojen vieressä yökerhon edustalla. Kerran keskittyminen herpaantui, kun meidät ohitti tolleri, mutta Resko korjasi virheensä parissa sekunnissa. 
Kaskon kanssa varattiin paikka agilityn alkeiskurssin soveltuvuustestistä, mutta odotukset eivät todellakaan ole korkealla. Täällä nimittäin samalle kurssille haluaa meidän lisäksi varmaan 30 muutakin koirakkoa, ja Kakkis on kovin pieni ja nuori ja höppänä. Ja viikonloppuna mennään käymään PSSPH:n kokouksessa hakemassa Reskon palkinnot viimevuoden valioitumisista ja kokouksen jälkeen olis tarjolla yhteislenkkiä – jäädään jos säät suosivat.

Meidän lenkkeilymaastot

Tällaisia metsiä löytyy meidän likeltä, polut lähtevät takapihalta. Käytiin tänäänkin kuljeskelemassa tuolla koko porukalla ja otin pitkästä aikaa kamerankin mukaan kun oli niin nätti valkoinen sää. Resko on käyttäytynyt viimeaikoina tosi kivasti vapaana ollessaan; vasta jokin aika sitten olin koirien kanssa metsässä (molemmat koiran siis vapaana ja Reskolla 1,5m pitkä grippiliina perässään) kun nurkan takaa ilmestyi läskipyörällä ajava mies. Yhdestä terävästä käskystä molemmat koirat käännähtivät kannoillaan ja juoksivat luokseni, Kasko puhisi pyöräilijälle vähän mutta Rekku istui kiltisti sivullani hiljaa kun mies ohitti meidät metrin päästä.
Kävin tänään OKK:lla kuvaamassa agilitykisoja ja mulle tuli yhtäkkinen ikäväkohtaus. Siellä meni radalla sellainen pari joka toi mieleeni minut ja Amorin melkein kymmenen vuotta sitten (ja tämän kirjoitettuani minulle tuli yhtäkkiä vähän vanha olo) ja hetken aikaa tuntui, että silmieni takana tykytti valtamerellinen kyyneleitä. Jotenkin tosi kummallista, että silloin kun sitä vähiten odottaa niin vielä vuosien jälkeenkin ikävä iskee todella lujaa. Voi niitä aikoja..
Onneksi nyt on vuosi 2017 ja kaikki on meille auki. Reskosta ja Kaskosta tulisi tosi hyviä agiliitäjiä!