Reskon kynsivamma

Reskon otj sisäreunan kynsi repesi syyslomalla ”mummolan” pihalla liukastellessa. Eläinlääkärimme antoi kotihoito-ohjeet ja soitti apteekkiin ab-kuurin Reskolle ja viikossa kynsi oli parantunut normaaliin kuosiinsa. En ensin edes huomannut kynnen ottaneen osumaa, koska Resko ei missään vaiheessa ontunut tai varonut jalkaansa, ei osoittanut suurempaa kiinnostusta sitä kohtaan tai käyttäytynyt oudosti. Huomasin vain, että onpas lattiassa paljon verijälkiä –  niin paljon, etteivät ne enää selity tuoreilla hirven luillakaan.. 
Resko söi siis antibioottikuurin ja kynttä hoidettiin liuotetulla Betadinella putsaten aamuin ja illoin. Sanoisin, että neljässä päivässä kynsi oli jo käyttökuntoinen eikä sitä tarvinut enää varjella kaikelta. Pari yötä Resko nukkui kauluri päässään, ettei vain tulisi turhia takapakkeja, ja ulkoillessa paketoin tassun veden- ja iskunkestävästi. 
Koitin netistä etsiä tietoa muille sattuneista kynsionnettomuuksista, mutta kovin montaa inspiroivaa paranemiskertomusta en löytänyt. Eläinlääkäritkin (meitä hoitanut paikallinen ell ja Reskon kasvattaja-ell) varoittelivat näiden olevan vaikeita hoidettavia ja pahimmassa skenaariossa koko varvas voitaisiin joutua amputoimaan, mikäli kynsi ei lähde paranemaan hyvin. Resko oli kuitenkin alusta asti mitä helpoin hoidettava! Heti trauman havaittuani pesin tassun ja kynnen ja tutkin törröttävän ytimen, leikkasin karvat varpaasta ja leikkelin kynttä vielä joka suunnasta niin että sain repsottavat osat irti. Resko huokaili syvään, mutta ei edes nykinyt tassuaan kuten joskus kynsiä leikatessa ruukaa tehdä 😀 Jospa se tällä kertaa ymmärsi näiden lääkärileikkien tärkeyden.
Meidän onneksi kynsi lähti heti paranemaan tosi hyvin. Ei takapakkeja. Kertaalleen laitoin siihen Vetramilia, joka ilmeisesti pehmensi ytimen ulointa osaa niin, että se ”irtosi” – siis muuttui koostumukseltaan sellaiseksi räkämäiseksi sinkuvaksi jutuksi, jonka pinseteillä otin pois höllymästä. Sen jälkeen kynsi oikeastaan yön aikana parani kokonaan. Muutaman kerran tuli tippa verta hangessa riekkumisen jälkeen (kun en enää tossuttanut jalkaa), mutta se ei vaikuttanut paranemiseen. Siinä vaiheessa kynsi näytti jo normaalilta ja tippa verta oli vähemmän, kuin ytimeen leikatessa. Eli lopulta päästiin aika helpolla. Onneksi. Tekevälle sattuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s