Matka maailman ääriin

Kävästiin Reskon kanssa viikonloppu (vai loppuviikko?) Torniossa! Sitä ennen kävästiin näyttelytreeneissä! Ja sitä ennen Torstin kanssa hiekkakuopilla Oulunsalossa. Ja sitten kävästiin miljoona kertaa metsässä Tornion Karungissa. Ja viljelysteillä. Ja Ruotsissa. Ja ajatettiin mummolan naapurin kissa puuhun, mutta jätettiin se sitten sinne puuhun kun matte rääkyi kotipihalla että RESKO PRKL NYT TAKASIN! Ja uitiin paskaojissa ja lenkkeiltiin yorkkien kans ja kiusattiin belgirouvat hermoromahduksen partaalle. Nukuttiin yorkkien kans. Nukuttiin Sängyssä. Seisottiin ja juostiin ja pompittiin ja poseerattiin: saldona 1 julkaisukelpoinen kuva ”Resko 1v 5kk”! Toteltiin ”paikka”-käskyä (??!!!) monta kertaa saman päivän aikana. Oltiin PITKÄSTÄ aikaa ypöyksin kerrostalossa yli 4 tuntia ja koko aika ihan hiljaa – matte oli muuten Ylpeä.

Sitten me käytiin tänään mätsäreissä. Resko sai punaisen nauhan ja palkinto-lihapullia, ja sitten lähdettiinkin kotiin lämmittelemään (oli meinaan aika kylmää ja märkää, kun seistiin 3 tuntia tuulisessa säässä vesisateessa.. Onneksi siinä eestaas pyöräillessä lämpeni ihan hyvästi!). Olin aika haltioissani, kun hihnan päässä ravasi komeasti hyväkäytöksinen Resko. Vaikka se on edelleen ihan tolkuttoman malttamaton ja hektinen ja reaktiivinen ja ILOIIIINEN, niin se on maailman hienoin ja rakkain Risto Reipas. Ryökäle. Maten kakkapää.

”Resko prkl asetuppa nyt!” (HERRANJUMALA ÄLÄ KOSKE MUN JALKOHIN! -Resko) / Tadaa.. punaisen nauhan arvoinen pönötys!

LISÄYS klo 22.45 // Reskopteri ilmoitettu juuri Oulu KV molemmille päiville. Heihei rahat, tervetuloa julkinen nöyryytys. Heinäkuuta ootellessa..

Kuulumisia

Hmm.. Amor karkasi eilen.
Otin Amorista kuvia, ite olin terassilla ja Amor nurmikolla aivan vieressä kunnes näin että sen korvat nousi vihasesti eteenpäin ja se vain räjähti liikkeeseen siinä minun edessä, käden ulottuvilla. Ehdin nähdä, kuinka musta iso kissa juoksi tiellä, aika kaukana. Pelkäsin ettei Amor tule enää yhtenä kappaleena takasin.. jos tulee ollenkaan.

”Heitin” kameran eteisen matolle (ovi oli auki) ja kiljuin äitille keittiöön että Amor karkas, sitten otin kengät ja lähin juoksemaan koiran perään. Amor katosi, en nähny sitä missään. Sitten huutelin sitä aika paniikissa ja yhtäkkiä se juoksi jostaki siihen minun luokse! Jalat tärisi, käet tärisi, ääni tärisi. Yritin kuitenki olla niinkö ei mittään, taputin koiraa ja kehuin kuinka hienosti se tuli luokse ja heitin sille pallon. Sitten mentiin sisälle.. Luojan kiitos ei mitään sattunu! Illemmalla aloin kattomaan kameraa ja ensimmäisenä oliki kuva, jonka otin juuri kun Amor lähti. Ei siitä juuri selvää saa, mutta tuossa se kuitenki nyt on. 😀

ps. Amorilla on tänään nimpparit!

Ei se lähtenytkään kissan perään! Ihanaa.

Oli tarkotus hakea posti, mutta sattuneesta syystä en sitten hakenut: Amor meni tarpeilleen pihlaja-aidan viereen, naapurin/meidän kuusiaidan eteen. Kun Amor etti sopivaa paikkaa, huomasin että ei ..*.*.k@! Ykä (naapurin iso kissa) nousi sieltä hangesta noin puolenmetrin päästä Amorista. Mie puhuin kaverille puhelimessa; puhelin lensi. Kiljuin ja kirosin ja käskin vain että paikka Amor paikkaaa! Ykä säntäsi kuusien alle ja Amor pysähty siihen paikkaan ko käskin! Jalat tärisi pitkän aikaa, mutta mie kehuin Amorin maasta taivaaseen ja mentiin sisälle ja mie ylivarovaisena omistajana tarkastin Amorin ettei se vain ois siinä hötäkässä kuitenki saanu kissan tassusta.

23 päivää jouluun. Amor on kasvattanut paljon turkkia, pitäisi jaksaa taas siistiä sitä ettei tarvi kohta nyppiä kaikkea pois.. Mäkärän trimmi on kasvanut jokseenkin myös yli, selkäkarva alkaa olla melko pitkää – mutta saapa tuo olla näillä leveysasteilla talvella vähän pidempää. Josko se edes vähän lämmittäisi ainakin takin alla enemmän kuin lyhyt.
Lunta on tullut taas paljon ja ulkona on oikein talvinen ilma.